Empatia on… -haastattelusarjassa nostamme vaalien alla esille poliittisten vaikuttajien ajatuksia empatiasta, asenneilmapiiristä ja polarisaatiosta. Annika Saarikko on Keskustan kansanedustaja Varsinais-Suomen vaalipiiristä ja Sipilän hallituksen perhe- ja peruspalveluministeri. Saarikolle empatia on elämänasenne.
1. Milloin olet viimeksi ollut empaattinen toista ihmistä kohtaan ja miten?
Empatia on elämänasenne. Opettelen joka päivä paremmaksi siinä, miten osaisin asettua paremmin toisen ihmisen asemaan, ottaa muut huomioon ja katsoa kohti hyväksyvällä katseella jokaista ihmistä.
2. Onko Suomen asenneilmapiiri mielestäsi muuttunut?
Kyllä koen, että asenneilmapiirissä on tapahtunut jonkinlainen muutos. Tuntuu, että sosiaalisen median myötä on tultu välinpitämättömämmäksi toisten ihmisten tunteita kohtaan. On hyväksyttävämpää nimitellä ja loukata muita ihmisiä, ja sitä tehdään avoimesti omalla nimellä ja kasvoilla. Trump on tästä äärisesimerkki, joka vaikuttaa Suomeen saakka.
3. Miten yhteiskunnan polarisaatiota ja vastakkainasettelua voisi vähentää?
On tärkeää pystyä pitämään kaikki mukana jo aivan pienestä saakka. Siitä syystä lapsi- ja perhepalveluiden painopistettä on pyritty siirtämään enemmän varhaiseen tukeen. Meidän pitää yhteiskuntana pystyä entistä paremmin asettumaan heikomman asemaan. Jokaiseen ihmiseen pitää suhtautua arvostavasti ja kunnioittaen. Jo siten saamme vastakkainasettelua vähenemään. Suomen kohentunut talous tuo entistä paremmat mahdollisuudet tuen tarjoamiseen heille, jotka tarvitsevat sitä eniten.
4. Monen eduskunnan jättävän kansanedustajan mielestä politiikan luonne ja keskustelukulttuuri on muuttunut kärjistyneempään suuntaan. Minkälaisia ajatuksia tämä herättää sinussa, onko politiikka muuttunut?
Demokratiaan kuuluu tietty vastakkainasettelu, koska siinä erilaiset mielipiteet kamppailevat paremmuudesta. On tärkeää, että tätä kamppailua käydään asia-argumentein ilman henkilökohtaisuuksiin menemistä. Median kilpailu lisää kärjistämistä. Sosiaalinen media on muuttanut politiikan tekemisen tapaa nopeatempoisemmaksi ja pinnallisemmaksi. Sijaa syvälliselle pohdinnalle on vähemmän. Kuormittavuus näkyy lisääntyvänä uupumuksena.
5. Tarvitseeko Suomi lisää empatiaa? Miksi?
Suomi tarvitsee lisää empatiaa, koska suurempi empaattisuus kanssaihmisiä kohtaan luo parempaa yhteiskuntaa meille jokaiselle.