Empatia on… haastattelusarjassa nostamme vaalien alla esille poliittisten vaikuttajien ajatuksia empatiasta, asenneilmapiiristä ja polarisaatiosta. Sanni Grahn-Laasonen on Kokoomuksen kansanedustaja Hämeen vaalipiiristä ja Sipilän hallituksen opetusministeri. Grahn-Laasoselle empatia on toimimista niin, ettei vahingoita muita. ”Siinä on mitä suurimmissa määrin kyse myös asettumisesta toisen ihmisen asemaan” Grahn-Laasonen sanoo.
1. Milloin olet viimeksi ollut jonkun toisen kanssa eri mieltä, mutta kokenut ymmärrystä hänen näkökulmaansa kohtaan?
Politiikassa eri mieltä oleminen kuuluu työn luonteeseen. Työhön kuuluu olennaisesti myös se, että pystyy ymmärtämään ja kunnioittamaan niitä ihmisiä, joiden kanssa on eri mieltä.
2. Miten voimme yhteiskuntana puuttua populismiin ja ääriliikkeisiin?
Tutkitun tiedon, koulutuksen ja yleissivistyksen rooli on populismin torjunnassa aivan keskeisessä asemassa. Perustan on oltava kunnossa. On tärkeää panostaa kriittisen lukutaidon ja tiedon arviointikykyjen kehittämiseen, erityisesti koulutusjärjestelmässä, mutta myös muuten yhteiskunnassamme. Paras keino luoda yhteistä ymmärrystä, torjua populismia ja ääriliikkeitä on lisätä tietoa ja ihmisten kykyä käsitellä sitä.
3. Oletko itse joskus syyllistynyt populismiin tai ns. nopeaan voittoon? Minkälaisia ajatuksia tämä herättää sinussa jälkikäteen?
En mielestäni, toivottavasti en! Pyrin perustamaan kantani olemassa olevaan tietoon ja perustelemaan kannanottoni hyvin. Se on minulle tärkeä toimintaperiaate. Ehkä politiikassa toisinaan joutuu kärjistämään viestinsä melko tiiviiksi, eduskunnassa minuuttiin, twitterissä 280 merkkiin. Se ei aina ole dialogille eduksi.
4. Hyvinvointivaltioiden oletetaan ottavan vastuuta globaaleissa kysymyksissä. Miten olet itse edistänyt globaalia empatiaa ja oikeudenmukaisuutta?
Opetusministerikaudellani moni päätös on edistänyt myös globaalia empatiaa ja oikeudenmukaisuutta. Koulutus on tässä keinona hyvin keskeinen, globaalistikin. On ollut kunnia saada edistää muun muassa suomalaisen koulutusosaaminen vientiä maailmalle. Mielestäni koulutuksen roolia myös kehitysyhteistyössä pitäisi vahvistaa. Siinä olisi Suomen valtion tekemälle kehitysyhteistyölle hyvä, vielä liian vähän hyödynnetty mahdollisuus!
5. Tarvitseeko Suomi lisää empatiaa? Miksi?
Tarvitsee, ehdottomasti. Nykyisin on aivan liian helppoa sanoa kovaa ja rumasti. Tämä pätee niin politiikassa, kuin myös arkisissa tilanteissa esimerkiksi sosiaalisessa mediassa. Kyky ajatella empaattisesti, muita ihmisiä kuunnellen ja ymmärtäen säästäisi meidät ihmiskuntana ja myös Suomena paljolta pahalta. Pahimmassa tapauksessa empatian puute voi johtaa vakaviin, peruttamattomiinkin seuraamuksiin.